en tajua miksi taas kohdalle sattui poika joka on just eronnut, ja haluaa vähän aikaa vaan olla ja ajatella asioita. vielä vähemmän tajuan, miksi se tuli juttelemaan mulle, pyysi numeroo, jos kerran tämä on tilanne. ja miks tää asia piti kertoo "treffien" lopuks.

pikkuhiljaa oon alkanu epäillä, että mussa on jotain vikaa. kun kaikilla tuntuu olevan se "en pysty suhteeseen (tällä hetkellä)" virsi. joko ne ei kehtaa dumpata mua oikeilla syillä vaan keksii jonkun tämmösen nyyhkyjutun, että mä ymmärtäisin ja olisin kiltti. tai sitten musta hehkuu sellanen empatian aura, joka houkuttaa luokseen kaikki haavoittuneet. right.

tää on tosi tuskallista, koska tunnen olevani ikuinen kakkonen. aina joku toinen nainen menee mun edelle. milloin tulis se päivä että olisin se ainut tähti taivaalla?